Oletko arjen supersankari vai ahdasmielinen ankeuttaja?


Attracktiven blogi tarjoaa näkökulmia infrastruktuurin kiehtovaan maailmaan.

Kuka päättää, minkälainen sinun työpäiväsi on ja miten siinä onnistut? Kyllä vain, retorinen kysymys, mutta oikeastaan aika vaikea. Mistä sitä jaksaa repiä hyvää fiilistä, jos pelikaani menee turbiiniin ja lunta tulee kesäkuussa?

Toteutimme viimeisimmän esimies- ja asiantuntijoiden päivän yrityspelikonseptilla. Supersankarikilpailussa jaoimme porukan kymmeneen joukkueeseen kisaamaan, tietenkin kullasta ja kunniasta, mutta erityisesti löytämään oivaltavimmat ideat hyödyntämällä joukkueen jokaisen jäsenen ammattitaitoa. Luonnollisesti terve kilpailuhenki nosti joukkueiden tuotokset odotettuakin kovemmalle tasolle.

Energia, mikä kahdestasadasta työkaverista lähti, oli aidosti käsin kosketeltava.

Tällaisena herkkiksenä kilpailun tuotoksia kuunnellessa lähes itkin ilosta.

Ensinnäkin siksi, että jokainen yleisössä kuunteli keskittyneenä muiden tuotoksia. Toiseksi sen vuoksi, että kilpailussa kannustettiin kaikkia ihan koko ajan, ja kolmanneksi kaikki olivat mukana ja halusivat onnistua.

Energia, mikä kahdestasadasta työkaverista lähti, oli aidosti käsin kosketeltava.

Viimeisen kuukauden aikana olen ollut onnekkaassa tilanteessa, jossa olen saanut luotsata tällaisia 40–200 hengen ryhmiä henkilöstötilaisuuksissa. Näissä tilaisuuksissa kuulee paljon asioita, ajatuksia, kommentteja ja ideoita. Ja ihan vaan juttuja, mitä muuten ei työpöydän tai -pisteen ääressä kuule, ilman yrityspelejäkin.

Parhaimmistoa ovat ajatukset, jotka synnyttävät puolivahingossa jonkin kokeiltavan idean. Itse suhteellisen innokkaana kokeilijaluonteena saan virtaa arkisempiin päiviin juuri näistä hetkistä ja erityisesti ihmisistä.

Tuo virtaa, älä hiekkaa

Mutta miksi puhun henkilöstötilaisuuksista, kun aiemmin manasin kesäkuun huonoa keliä? Energian takia.

Energia määritellään useimmiten voiman, kappaleen tai systeemin kyvyksi tehdä työtä, ainakin Wikipediassa, joka on muuten nykyään ihan validi lähde asioille. Meistä ihmisistä irtoaa energiaa toisiimme, halusimme sitä tai emme.

Se, minkälaista energiaa toisissa synnyttää, on pohdittavan arvoista.

Se, minkälaista energiaa toisissa synnyttää, on pohdittavan arvoista.

Kokeilin taannoin hymyillä joka aamu 30 päivän ajan tuntemattomille ihmisille. Testin tehtävä oli kaikessa yksinkertaisuudessa katsoa, mitä tapahtuu. 30 päivän jälkeen huomasin, että päiväni alkoi kivasti ja ihmiset ympärilläkin olivat jotenkin inspiroivampia kuin normaalisti.

Ei sillä, että juuri kukaan olisi hymyillyt minulle takaisin, mutta hauskaa oli ja nauratti, itseni lisäksi ohikulkijoita ja työkavereitakin.

Muutama päivä sitten innostuin työkaverin ideasta niin, että pari päivää meni siivillä ja työt suorastaan tekivät itse itsensä. Saimme vielä samassa innostettua muutaman muunkin tarttumaan toiminnan kehittämiseen ja ajatus jalostui entisestään.

Yllä kuvattujen isojen ja pienien hetkien energiatasoa kaipaan niissä hetkissä, kun viikon työt ovat aika peruskauraa kiireessä tehtyä ja vähän vähemmän luovaa. Energiaa kaipaan erityisesti silloin, kun huomaan jonkun hiekoittavan ympäristöään ankeuttaja-jutuillaan.

Tai kun huomaan, että oma energiataso hivelee nollaa ja tekisi mieli äristä tietokoneelle ja maailmalle, kun internetkään ei toimikaan ajatuksen voimalla nopeudella. Ja samalla hetkellä huomaan juuri heittäneeni hiekkaa omiin silmiin ja vahingossa työkaverinkin.

Älä ole siis Ankeuttaja. Eli se tyyppi, joka tulee droppaan tunnelman kuin tunnelman. Älä aiheuta muille harmaita hiuksia kertomalla, ettei mikään koskaan onnistu, eikä mitään muutenkaan koskaan kannatta lähinnä edes yrittää.

Ole innostaja ja kannustaja

Päätin jo valmiiksi uuden vuoden lupaukseni. Sinä päätät.

 

Hanni Marin

Hanni Marin (FM) vastaa markkinoinnista ja viestinnästä VR Trackissa, jossa on toiminut eri kehitysprojektien parissa vuodesta 2011. Hannin lähtökohta viestinnän kehittämisessä on avoimen vuorovaikutuksen hyödyntäminen ja toiminnan tarvepohjainen kehittäminen. Hanni uskoo, että viestintä on aina lähtökohtaisesti H2H, huumori on tekemisen suola eikä epäonnistumista saa pelätä.